Uutta tietoa: 60 vuotta on kulunut ylioppilaaksitulosta. Tilanne 31.5.2017

Tässä me olemme 50-vuotisjuhlapäivänämme kahdessa eri kuvassa

Olemme edelleen niin nopeita, että on mahdotonta saada kaikkia kerralla samaan kuvaan

2007 Koulussa

Osa joukkueestamme koulun portailla

Edestä vasemmalta: Anja Virolainen, Marja-Leena Tervo, Vilho Mynttinen, Heikki Majava, Olavi Karlsson

Toinen rivi: Eero Multamäki, Elsi Hämäläinen, Pekka Hämäläinen, Marja-Leena Ojanen, Elsa Laine, Leena Harlahti, Enni Nurmi

Kolmas rivi: Seppo Palmu, Kari Arkiomaa, Tero Kangas, Antti Renko, Rauni Punovuori

Neljäs rivi: Pertti Koivisto, Jyrki Helve, Olavi Lindegren

Ylinnä: Heikki Nora


2007 Fiskiksellä

Osa joukkueestamme Fiskiksen portailla ennen illallista

Edestä vasemmalta: Marja-Leena Ojanen, Elsa Laine, Marja-Leena Tervo, Raila Siltanen, Arto Juusela

Toinen rivi: Kerttu Vainio, Marja Heikinheimo, Anja Virolainen, Enni Nurmi, Antti Renko, Seppo Palmu, Pertti Koivisto

Kolmas rivi: Pekka Hämäläinen, Kari Arkiomaa, Tero Kangas, Anssi Marno

Neljäs rivi: Eero Multamäki, Sakari Attila, Olavi Lindegren, Jyrki Helve, Heikki Nora

Ylinnä: Jorma Siitonen, Tapani Renkonen, Olavi Karlsson


PUHE UUSILLE YLIOPPILAILLE 2.6.2007

 
Arvoisa rehtori ja apulaisrehtori
Hyvät opettajat ja oppilaat
Vanhemmat 
Arvoisat uudet ylioppilaat

Olen täällä tuomassa teille viestin 50-vuoden takaa. Oma lakkiaispäivämme oli toukokuun 31. Muistan kuinka olimme otettuja siitä. että saimme ensimmäisinä koulun historiassa lakkimme uudessa juhlasalissa. Meistä tuntui, että juhlasali oli juuri meitä varten rakennettu . Meitä oli silloin 63, teitä on nyt 150. Tilaa tarvitaan lisää ja niinpä olemme jälleen uudessa juhlasalissa.

Itselleni nämä lakkiaiset ovat merkittävät useastakin syystä. Niistä tärkein on se, että joukossanne on tyttärenpoikani Niko. Kovin usein ei isovanhemmille suoda tilaisuutta yhteiseen lakkiaisjuhlaan lapsenlapsensa kanssa.

Tulin lukioluokille Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Oli oppilaan kannalta vapauttavaa tulla kouluun, jossa toimittiin oppilaan ehdoilla silti opetuksen laadusta tinkimättä. Oppilaan menestyminen oli etusijalla, ei koulun tai opettajien kunnia. Uutta ja modernia oli minulle myös erikoisaineluokat. Viihdyin erinomaisesti heti alusta lähtien.

Minulle kävi niin onnettomasti, että abiturienttivuoden syksyllä sairastuin vakavasti syöpään, joka vaati pikaista leikkausta. Siksi oli todella hienoa ja näin jälkeenpäin vieläkin hienompaa todeta koulun minulle antama apu ja kannustus pyrkiessäni voittamaan tuon taudin. Erityinen kiitos tästä lankeaa rehtori Jussi Saukkoselle ja johtajatar Asta Kahanpäälle. Sain tulla ja mennä kouluun oman vointini mukaan. Luokkatoverini olivat minulle suurena apuna. He auttoivat paikkaamaan niitä opetuksellisia aukkoja, joita minulle syntyi syyslukukaudella pitkistä poissaoloistani johtuen. Mielestäni tässä heijastuu hyvän koulun luoma kannustava ja oppilasta ymmärtävä ilmapiiri. Uskon että tämä henki elää edelleen Munkkiniemen Yhteiskoulussa.

Oppimista ei voi pakottaa. Se syntyy omakohtaisista oivalluksista sitä helpommin mitä suopeammat olosuhteet ovat. Suuntaus kaikkien kilpailulla kaikkia vastaan ei suinkaan ole paras tapa oppimiselle. Vuorovaikutus oppilaiden kesken jää pois tai vajavaiseksi. Kaikesta huolimatta toivon, että jaksatte säilyttää inhimillisyytenne jättäessänne turvallisen koulunne ja siirtyessänne uusiin ympyröihin.

Kouluaikaisia toveri- ja ystävyyssuhteita kannattaa vaalia. Ystävyyteen voi tukeutua ja siitä saa henkistä voimaa. Toivotan teille kaikille menestystä elämäänne.

Eero Multamäki, riemuylioppilas 1957

Ylioppilaaksitulomme 50-vuotisjuhla

Ensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna 2007 vietimme ylioppilaaksitulomme 50-vuotisjuhlaa koululla. Ohjelmassamme oli mm. rehtori Aki Holopaisen tervetuliassanat, kahvitarjoilu sekä kiertokäynti koulun tiloissa. Sitten kokoonnuimme auditorioon muistelemaan kouluvuosiamme valokuvien ja tarinoiden kautta kuohuviinin vauhdittamana. Tämän jälkeen sanoimme koulurakennukselle taas näkemiin ja kuljimme Munkkiniemen sankarihaudoille kukkavihkon laskuun. Juhani Kuusi piti sykähdyttävän puheen sankarivainajille, puheen, joka ansaitsee edempänä tulla toistetuksi.
Täältä jatkoimme Kalastajatorpalle, jossa nautimme ansaitun ja maittavan illallisen ja jatkoimme hyvin alkanutta muisteluamme ajoista, jotka tuntuivat kuin äsken eletyiltä. Kiitokset kaikille osanotosta! Kaunis kesäilta loi erinomaiset puitteet yhteiseen tapahtumaamme.

Sankarihaudoilla v.2007

MYK:n vuoden 1957 ylioppilaat, tämän vuoden 2007 riemuylioppilaat, esittävät tervehdyksensä, kunnioituksesnsa ja kiitoksensa viime sotiemme sankarivainajille näiden kukkien myötä.

Teidän mahtavan panoksenne ja suurimman mahdollisen uhrauksenne ansiosta saimme aloittaa kansakoulumme kutakuinkin rauhanteon aikaan ja jatkaa sittemmin koulunkäyntiämme oppikoulussa - vapaassa ja itsenäisessä Suomessa.

Koulunkäyntimme aikana maamme joutui vastaamaan edelleen valtaviin haasteisiin - maan jälleenrakentamiseen, luovutettujen alueiden väestön asuttamiseen sekä huikeiden sotakorvausten suorittamiseen.

Teidän, sankarivainajien, tekojen luoman tulevaisuuden uskon avulla näistäkin selvittiin.

Me saimmekin käydä koulumme, osittain kyllä puutteellisissa olosuhteissa, mutta vahvasti eteenpäin katsovassa ja yhteisesti tulevaisuuteen uskovassa ilmapiirissä. Sen parempia eväitä jatkolle tuskin voi saada.

Kiitoksemme vielä kerran.

MYK 1957 riemuylioppilaat v.2007

Sitten siirrymme ajassa 50 vuotta taaksepäin...

Tällaisia lauluja riimitimme toisistamme vuonna 1957

Tässä ovat laulut luokanvalvojistamme vuonna 1957

MYK 1957 ylioppilaat

Ikäluokkamme ylioppilaskuvassa koulun juhlasalissa vuonna 1957

Takarivissä Jyrki Helve, Timo Mäntysaari, Heikki Nora, Vilho Mynttinen, Pekka Saukkonen, Olavi Lindegren, Heikki Kaitera, Rauni Punovuori, Matti Lehmusluoto, Juhani Kuusi, Kari Arkiomaa, Martti Hirvonen, Heikki Majava, Ari Kukkonen, Arto Juusela.

Neljännessä rivissä Seppo Palmu, Matti Saukkonen, Rauno Anttila, Leo Aalto, Pertti Koivisto.

Kolmannessa rivissä Ilkka Arkiomaa, Samuli Aikio, Pekka Pesonen, Eero Multamäki, Veikko Huttunen, Enni Nurmi, Leila Vesterinen, Tero Kangas, Antti Renko, Olavi Karlsson, Matti Hartikainen, Anssi Marno, Juhani Lindgren, Juhana Blomstedt, Ensio Pulkkila.

Toisessa rivissä vasemmalta Mirja Kuusi, Mirja Loikkanen, Elsi Hämäläinen, Marja Heikinheimo, Pekka Hämäläinen, Risto-Matti Kauhanen, Jorma Siitonen, Marja-Leena Tervo, Leila Virkkunen, Elsa Laine, Tapani Renkonen, Marja-Leena Ojanen, Anja Virolainen, Eeva Angervo, Marja-Liisa Tuomela.

Eturivissä vasemmalta Leena Harlahti, Annikki Häkkinen, Leena Renko, Marja-Leena Kauhanen, Marja-Liisa Rynö, Anna-Liisa Sallavuori, Sirkka Seppälä, Kirsti Nickul, Raila Siltanen, Anna-Leena Vainio, Kerttu Vainio.


Kommentteja ylioppilaskirjoitusten tiimoilta, "miltä tuntuu":

Nimimerkki "Y.S." oli haastatellut Samulia, joka tuumi:"Ei erikoista". Kun tiedustelimme huvittavaa tapausta, hän hymähti ja sanoi:"Koko kouluaika on ollut yksi pitkä komedia". Koululaitoksen vioista hän huomautti, ettei voi haastattelussa tyhjentävästi käsitellä aihetta, josta voi kirjoittaa romaanin. Koulun jälkeen Samuli aikoi vain POIS, hyvin painokkaasti. Hänen ohjeensa kuului: "Yrittäkää päästä pois hädästänne. Silloin voitte hymyillä, eikä teidän tarvitse kirkua".

Nimimerkki "J.A." haastatteli seuraavasti: Ensimmäisenä osui käsiini Rauski (Anttila). Kysymykseeni, miltä tuntuu näin kirjoitusten edellä, jännittääkö? hän vastasi: "Kaikki tuntuu aivan normaalilta ja koulutyö vähän helpommaltakin kuin viime vuonna." Toinen kysymykseni oli: Mikä on tulevaisuuden suunnitelmasi? Rauski vastasi tähän "naama korvissa": Maailmankansalainen. Rauskin ehdotus koulun vikojen korjaamiseen oli: "Mielestäni jälki-istunnon sijalle voisi asettaa oikeita "duuni" rangaistuksia, esim. osallistuminen koulun siivoamiseen oppituntien jälkeen." Lopuksi vielä pienet rakkaat alaluokkalaiset, muistakaa vanhan koulujermun Rauskin neuvo: "Aloittakaa opiskelu jo ajoissa eikä vasta kahdeksannella luokalla."
Kahdeksannen luokan kabinetissa ryhdyin ahdistelemaan Einaria (Juhani Kuusi). Hän pamautti heti: Että jännittääkö? Totta kai jännittää. Ja Einarista tulee poliitikko (se tarjoaa rajattomat mahdollisuudet ilman minkäänlaisia edellytyksiä). Sitten ne parannukset: "Alaluokkalaisten olisi annettava joustavammin tilaa kahdeksannen luokan rynnätessä syömään. Heiltä näyttää muutenkin puuttuvan se lievä pelonsekainen kunnioitus vanhempia oppilaita kohtaan, joka meille oli niin ominaista nuoruudessamme. Kouluun pitäisi myös saada vilkkuvalo, joka aamuhämärissä vilkuttaisi "hätämerkkiä" ennen kellon soimista. Einarin toivomus kouluun jääville oppilaille: "Älkää paljastako kotiolojanne ruokalassa."
Uimari Viliä haastattelin pikimmiten välitunnin lopulla. "Kauhealta tuntuu ajatella kirjoituksia," tuumasi Vili. Tulevaisuuden suunnitelmista ei Vili osannut sanoa toistaiseksi mitään. Suurempia vikoja Vili ei löytänyt koulustamme, mutta loppulause tuli komeasti: "Uikaa pojat kovasti."
Sitten oli Ärä (Kari Arkiomaa) vuorossa. "Kirjoituksia ajatellen alkaa hermostuneisuus siirtyä jo jaloista käsiin," selosti Ärä. "Ei pidä nuolaista ennekuin tipahtaa," tuumasi hän tulevaisuudensuunnitelmista, "ja pahin epäkohta on se, että koulun ovet suljetaan aamulla liian aikaisin." Ja lopuksi: "Älkää ottako pojat esimerkkiä kahdeksannesta luokasta."
"Ei tunnu miltään, kevyttä, kevyttä...," todisteli Lede (Leo Aalto). "Ihmiskunnan hyväntekijähän minusta," jatkoi hän. (Suuruudenhullu, pisti "Maiju" väliin). "Ja koulun ruokavaliossa kestää kyllä viikon aikana ne viisi päivää, jolloin on kaurapuuroa, mutta jos sattuu tulemaan kuudes samanlainen, niin silloin on "käyrä" jo korkealla." "Minkä neuvon annat tuleville polville?" "Lukekaa kuten MINÄ."
Teinikunnan lauluharjoituksissa haastattelin Asaa (Anssi Marno). Heti kärkeen hän vastasi: Ennenkin on huonot päässy "bullerolla". Asaa miellyttää liikeala ainakin tällä haavaa eniten, "ja siihen suuntaan kai sitä sitten pyritään." "no, vikojahan koulusta aina löytyy, mutta ei niitä viitsi tässä selostaa, ettei tarvitse keksiä parannuksia niihin". Loppukaneettinsa Asa julisti seuraavaan tapaan: "Ei liiaksi pingoitusta, mutta kuitenkin sen verran, ettei jää kiikkiin kirjoituksissa."
Vahinko, ettei Hartikaisen Masa ollut juttutuulella, joten menetimme siinä erään parhaimmista haastatteluista.


Luokanvalvojat puhuvat

Nalle kirjoittaa "jannuilleni":
Vieläkin maikka teidän keskellänne on usein kuin Daniel jalopeurain luolassa. Huonosti olen siis onnistunut leijonainkesyttäjänä. Toivoton en kuitenkaan ole. Teissä on ollut ja on jotain, mitä minä arvostan: te yritätte löytää oman itsenne. Jos tyydymme olemaan vain ihmisiä, itseään rehellisesti toteuttava ihminen on paras, mitä ajatella saattaa. Peilaillen omaa kuvaansa vaan ei löydä. Väärä itsetehostus, joka pyrkii tavoittamaan massan aplodeja ja hyvähuutoja, on sirkustouhua. Toisten ihastuksessa me emme suinkaan itseämme näe. Olen tainnut puhua kuuroille korville jankuttaessani, että tyhjät tynnyrit kumisevat eniten. Tuon kumun takaa ei hevin kuule aitoa taustaääntä, mutta minä olen sittenkin luullut kuulevani sen. Minun on ollut helppo ymmärtää teitä, koska itse olen ollut "vaikea tapaus". Voin vakuuttaa, että kakaramaisuudesta pääsee aikanaan kuin pikkupojan polvihousuista. Muistatte Mark Twainin jutun: "Seitsemäntoistavuotiaana minusta fatsi oli sitten dille kaveri. Kun olin tullut kaksikymmenvuotiaaksi, minun täytyi ihmetellä, kuinka paljon äijä oli kehittynyt kolmessa vuodessa." Niin se yleensä käy.
En ole turhaan sotinut, jos edes voin toivoa, että aito teissä aikanaan pääsee päällimmäiseksi. Ja siihen minä uskon vankasti.
Siksi vain kolme sanaa - jokaiselle: ole oma itsesi.

Mirjam Haavisto ja Ilmari Koskimies kirjoittavat VIII B luokalle:
Luokanvalvojan näkökulmasta katsottuna on järjestys ollut hyvä ja ovat muistutukset ym. kurinpitotoimenpiteet jääneet tarpeettomina pois. Koulun ylimmän luokan oppilaina olette Te, B-luokkalaiset, ymmärtäneet käyttäytyä arvonne mukaisesti. Tällainen asennoituminen on ollut omiaan innoittamaan luokanvalvojaanne kanssanne yhteistoimintaan asioissa, jotka eivät kuulu varsinaiseen koulunkäyntiin. Hyvän yhteisymmärryksen merkeissä on näin voitu yhdessä pohtia monia lukiossa opiskeluun ja edessä olevaan ylioppilastutkintoon liittyviä, sekä kaikille yhteisiä että kunkin erikoisominaisuuksista johtuvia ongelmia.
Lopettaessanne nyt säännölliset tuntinne ja jättäessänne keväällä koulun, tahdomme kiittää Teitä miellyttävästä, luottavasta ja myönteisestä suhtautumisestanne luokanvalvojiinne. Parasta onnea Teille!

MYK 1957 teinitanssilippu MYK 1957 lakkiaisillalliset

Kevennykseksi runo "Coincidentia oppositorum", kirjoittanut Samuli Aikio

MINÄ NÄEN:
MINUSSA ON
COINCIDENTIA OPPOSITORUM
KOORDINAATISTON KOLMANNESSA NELJÄNNEKSESSÄ.

ABSKISSA JA ORDINAATTA
OVAT MOLEMMAT MIINUS-MERKKISIÄ.
JA VIELÄ NÄEN:
MOLEMMAT SUORAT KALLISTUVAT VASEMMALLE.
JA MILLOIN EN ÄLYÄ PARADOKSIA,
VALITSEN SEN SUORAN,
JOLLA ON PIENIN KULMAKERROIN.

KUITENKIN TAHTOISIN OLLA HYVÄ
- JA KURISTAA KAIKKI IHMISET KUOLIAAKSI
JA SYÖDÄ HEIDÄT
JA NAURAA,
TAHTOISIN OLLA Y-AKSELILLA,
SILLÄ Y-AKSELI NOUSEE JYRKIMMIN YLÖS
JA ON SUORIN TIE ALAS.
MUTTA X-AKSELI ON KESKINKERTAISUUDEN MITTA,
JA SIINÄ VIIHTYVÄT NE, JOTKA EIVÄT TAHDO TUHOUTUA.  

MYK 1956 JANNUT VII A

JANNUT 7A v.1956.

Takarivi: Kai Ullner, Heikki Kaitera, Kari Arkiomaa, Pekka Heinonen, Martti Hirvonen, Luokanvalvoja Aarne Koskinen, Eero Multamäki, Ilkka Arkiomaa, Timo Mäntysaari, Ari Kukkonen.
Istumassa vasemmalta edestä taakse: Pertti Koivisto, Veikko Huttunen.
Matti Lehmusluoto, Leo Aalto, Vilho Mynttinen.
Tapani Renkonen, Pekka Pesonen, Olavi Karlsson, Martti Helvelahti.
Antti Renko, Arto Juusela, Anssi Marno, Rauno Anttila, Heikki Outinen.
Enni Nurmi, Raili Kettinen, Matti Hartikainen, Seppo Palmu, Pekka Saukkonen.
Heikki Nora, Leila Vesterinen, Samuli Aikio, Matti Saukkonen, Juhani Kuusi.
Erkki Terho, Jorma Hintikka, Jyrki Helve.


Teinikunnan palstalla aiheesta "Nahkiaiset" kirjoittaa Seppo Heikinheimo, VI B, seuraavasti:

Tämän vuoden nahkiaiset eivät ehkä kokonaisuutena kohonneet samalle tasolle kuin viimevuotiset, mutta monta riemastuttavaa tuokiota ne silti tarjosivat. Erikoinen keksintö oli "valheenpaljastuskone", joka taatusti paljasti oikealta tieltä poikenneen nahan. Valitettavan moni paljastuikin, ainoastaan nahka Tukeva pysyi totuuden kaidalla polulla, mikä ilolla todettakoon. Jos tutkittava nimittäin heilahti saadessaan teini Hirvosen kulissien takaa järjestämän tärskyn, oli kysymyksessä valehtelija. Tukeva ei ollut tärskystä millänsäkään, julkesipa vielä irvistelläkin korkea-arvoiselle teinikunnalle. Moinen röyhkeys kostettiin tietysti ylimääräisellä puuroannoksella. Valheenpaljastuskone oli niin hyvä keksintö, että se voitaneen ottaa käytäntöön joskus parin vuoden kuluttua, jolloin se on taas uutuus. Tämä mainittakoon varoituksena sille varhaisnuorisolle, joka opettelee tavaamisen alkeita jalon oppilaitoksemme alaluokilla.

Kuuluttaminen nahkiaisissa ei ole suinkaan mikään helppo tehtävä. On vaikeaa keksiä uusia vitsejä samalla kun pitää huolta yleisestä asioiden kulusta. Vähäistä tautologiaa lukuunottamatta onkin Pekka Saukkoselle annettava tunnustus paljon vaivaa vaatineen tehtävän läpiviemisestä.

Tietokilpailu jäi melko latteaksi, koska pelästyneet nahkaparat eivät tahtoneet saada sanaa suustaan. Kysymyksetkin olivat sitä laatua, ettei niihin ollut helppoa keksiä nasevaa vastausta. Mutta ei kestänyt kauaakaan, kun valtava riemu pääsi valloilleen kauneuskuningatarkandidaattien sipsutellessa yksitellen lavalle. Joukkoon oli eksynyt yksi miehisenkin sukupuolen edustaja, mutta vastoin odotuksia ei hänen menestyksensä ollut ollenkaan hullumpi, koskapa hän kireässä pudotuskilvassa tipahti vasta toiseksi viimeisenä. Voittajattaren vaali osui todella hyvin paikalleen, sillä voittaja edusti suomalaista naiskauneutta sen parhaimmassa ilmenemismuodossa. Mutta niinpä olikin arvostelulautakuntana toimineen yleisön kanta suorastaan liikuttavan yksimielinen.

Illan muita suuria tapahtumia olivat omenaviesti ja omenansyöntikilpailut. Edellisessä muodostettiin ympäri lavaa kanan lailla törmäilevistä nahoista kaksi riviä, joissa oli tyttö ja poika vierekkäin. (Älkäämme kuitenkaan tuomitko liian ankarasti niitä, joille on vähän annettu. Nahalla on vain nahan järki, eihän sille mitään voi.) Tämän jälkeen pistettiin kummankin joukkueen ensimmäisen leuan alle omena, joka piti saada kulkemaan rivin loppuun käsin siihen koskematta. Jos omena putosi, oli se palautettava alkuun. Huonommalta joukkueelta meni niin paljon aikaa, että tulos kuuluu jo miltei samaan luokkaan kuin teini Renkosen 400:n metrin koulun hitausennätys 2.47,5 ja abiturus Virkkusen sadan metrin aika, joka muistaaksemme on 36,4. Omenansyönti tuotti huomattavia vaikeuksia niille kahdelle uljaalle nahkagentlemannille, jotka peitetyin silmin, kädet selän takana yrittivät hamuilla omenia edessään olevilta "seiniltä", kuten kuuluttaja nerokkaasti leikkasi.

Näin kohtalaisen onnistuneiden nahkiaisten jälkeen tulee ajatelleeksi seuraavien järjestämistä. Ensinnäkin on puuro pystyttävä sotkemaan paljon pahemman makuiseksi, etteivät jotkut henkiöt, joiden sisuselimet nikotiini on kovettanut tunnottomiksi, pääsisi ahmimaan puuroa liiaksi. Myös nahkojen paljous aiheuttaa vaikeuksia ajan niukkuuden tähden. Valitettavaa oli, että kuuluisan Isasgar Geturennikovin (alias Lehmusluodon) pikkuveli ei saanut tuntea nahoissaan isonveljensä pahojen tekojen taakkaa, vaan pääsi aivan liian vähällä. Toivottavasti ja luultavasti nämä puutteet korjaantuvat ensi vuonna, kun nykyiset erinomaiset kuudennet luokat (khöm!) astuvat seuraamaan edeltäjiensä aukomia uria.


MYK 1954 keskikoululuokka V A

Keskikoululuokka VA v.1954.

Kolmannessa rivissä Timo Mäntysaari, Ilkka Arkiomaa, Ari Kukkonen, Seppo Railonkoski, Tapani Renkonen, Kari Lagus, Jorma Karimo, Pertti Heinistö, Yrjö Fehrman, Veikko Ravantti, Kaj Ullner, Pentti Virtanen, Martti Hirvonen, Håkan Broman, Arto Juusela.
Toisessa rivissä Pekka Pesonen, Kari Arkiomaa, Jouko Liiri, Jouni Lilja, Meri-Helmi Kapulainen, Seppo Heikinheimo, Enni Nurmi, Pirkko Lehtonen, Irma Kojo, Saara Hellsing, Leena Koski, Elsa Laine, Anu Häyrinen, Arja Reivinen, Pirkko Sairanen, Elsi Hämäläinen.
Eturivissä vasemmalta Marja Harlahti, Tuula Vaaja, Eeva Nikula, Leena Attila, Sinikka Penttinen, Marja-Liisa Tuomela, Luokanvalvoja Mirjam Haavisto, Seija Suojanen, Marja-Leena Ojanen, Heikki Majava, Heikki Virolainen, Matti Lehmusluoto.


MYK 1954 keskikoululuokka V B

Keskikoululuokka VB v.1954.

Ylärivi: Heikki Outinen, Matti Hartikainen, Juhani Kuusi, Jyrki Helve, Anssi Marno, Pertti Mustonen, Juha Tenhunen, Jaakko Korhonen, Olavi Lindegren, Kari Koskinen, Leo Aalto, Heikki Nora, Pekka Sulanko, Pekka Heinonen, Juhana Blomstedt.
2:n rivi: Eila Lindström, Marja-Leena Kauhanen, Anna-Leena Renko, Marja Liisa Hintsa, Raila Siltanen, Leena Mäkinen, Tarina Hellemaa, Kaarina Nurminen, Riitta Oila, Tarja Inkovaara, Oili Kelomaa, ?, Leena Hartimo, Kalevi Seeström.
Eturivi: Jorma Takala, Sakari Attila, Seppo Palmu, Jorma Siitonen, Pekka Hämäläinen, Marja-Leena Tervo, Kaisa Jallinoja, Luokanvalvoja Ilmari Koskimies, Marketta Laine, Kerttu Vainio, Leila Vesterinen, Raili Kettinen, Kirsti Nickul.
Polvillaan: Samuli Aikio, Matti Suhonen, Antti Saarinen.


Yhteiskoululaiset

Yhteiskoulukuva IB:

Ylhäältä: Seppo Palmu, Pekka Hämäläinen, Olavi Lindegren, Pekka Lindström, Heikki Outinen, Jorma Takala, Jorma Siitonen, Pekka Sulanko, Leo Aalto.
Seur rivi: Jyrki Oksala, Antti Saarinen, Anssi Marno, Pekka Heinonen, Heikki Nora, Sakari Attila, Juhani Kuusi, Jyrki Helve, Timo Saukkonen.
Tytöt: Leena Hartimo, Kaarina Nurminen, Riitta Oila, Kerttu Vainio, Marja-Leena Tervo.
Tarja Inkovaara, Marketta Laine, Raili Kettinen, Oili Kelomaa, Leila Vesterinen, Eila Lindström.
Raila Siltanen, Kirsti Nickul, Leena Mäkinen, Pirjo Lappalainen, Anna-Leena Renko, Kaisa Jallinoja, Marja-Leena Kauhanen, Marja Liisa Hintsa.


Kansakoululaiset III A

Kansakoulukuva, jossa vielä näkyy monia poismuuttaneita:

Ylärivi: Yrjö Koistinen, Seppo Railonkoski, Juhani Kuusi, Arto Erävaara, Heikki Outinen, Raimo Piltz, Jorma Kemppi.
3:s rivi: Jarkko Heijari, Pekka Pesonen, Olavi Lindegren, Keijo Salo, Raimo Rautiainen, Seppo Palmu, Aimo Seppänen, Tapani Renkonen, Opettaja Jalmari Kahri.
2:n rivi: Olli Saloranta, Heikki Laaksonen, Kari Liekkiö, Matti Korhonen, Jorma Siitonen, Anssi Marno, Aimo Lankinen, Pauli Laine.
1:s rivi: Teppo Salminen, Juha Lahtela, Kai Harmia, Martti Hirvonen, Osmo Juvonen, Matti Sarvilahti, Matti Tervo, Veikko Ravantti, Jussi Luukko.


Kansakoululaiset

Kansakoulukuva joistakin ylläolevista vuodelta 1948:

Ylärivi: Jyrki Helve, Kari Lagus, Heikki Mäkeläinen, Jouni Suorsa, Karl Lark, Osmo Voutilainen, Veikko Huttunen.
3:s rivi: Veikko Makkonen, Eero Aro, Heikki Nora, Pertti Heinistö, Leo Aalto, Jorma Karimo, ?, Pekka Hämäläinen, Opettaja Laine.
2:n rivi: Arto Juusela, Martti Rauanheimo, Tarmo Tukeva, Heikki Majava, Jaakko Koskela, Pekka Sulanko, Juha Parmasuo, Kalle Kumlin.
1:s rivi: Matti Suhonen, Jyrki Oksala, Hannu Ormio, Timo Mäntysaari, Juhani Tammela, Timo Saukkonen, Ari Kukkonen, ?, Antti Saarinen, Pekka Airaksinen.


Kansakoululaiset II D Sama nimikoituna

Kansakoululuokka II D:

Vuosi 1946-47:
1?, 2 Tuula Hintikka, 3 Heikki Mäkeläinen, 4 Eero Aro, 5 Juhani Tammela, 6?, 7 Kirsti Niemelä, 8 Aira Selenius, 9 Matti Suhonen,
10 Marja Harlahti, 11 Timo Saukkonen, 12 Kalle Kumlin, 13 Juha Parmasuo, 14 Mirja Niemelä, 15 Arto Juusela, 16?,
17 Tarmo Tukeva, 18 Heidi Ervi, 19 Heikki Nora, 20 Ritva Laja, 21 Leo Aalto, 22 Jouni Suorsa, 23 Olavi Laaksonen, 24 Karl Lark,
25 Pirjo-Liisa Jäppinen, 26 Benita Katz, 27 Ari Kukkonen, Opettaja seisomassa takana, Annikki Geitel


Kansakoululaiset v.1947

Kansakoulukuva joistakin ylläolevista vuodelta 1947:

Kolmannessa rivissä ...., Seppo Palmu, Tapani Renkonen,.., Matti Tarvo.
Toisessa rivissä Pirkko Nurminen, Riitta Oila, Seppo Railonkoski,., Jorma Kemppi, Raimo Piltz, Jorma Siitonen, Pirkko Sairanen,., Kai Harmia, Pauli Laine.
Eturivissä vasemmalta Pirjo-Leena Lappalainen, Sinikka Raski, Marja-Leena Ojanen, Anja Paasiala, Tarja Inkovaara, Oili Kelomaa, Leena Mäkinen,., Elsa Laine,.., Opettaja Annamaija Lankinen.